Kesätyöahdistus

Arki
                Lukuaika 3 minuuttia

Teksti on alun perin julkaistu Boomi ry:n VapaaBoomari-lehdessä 1/17. Linkki

”Joko olet löytänyt kesätöitä?” Se on meitä kaikkia koskettava kysymys. Se on lause, jota kuulee kampuksella tähän aikaa vuodesta usein. Se pysäyttää jokaisen keskustelun.  Kaikki vastaavat siihen yleensä joko selvin suunnitelmin tai ahdistuksen tunteiden saattelemana. Uskaltaako tuohon vastata, ettei hae ollenkaan?

Ajattelin olla tekemättä kesätöitä ensimmäistä kertaa täysi-ikäisenä. Tämä oli vaihtoehto, jota en ole edes tiedostanut mahdolliseksi ennen tätä tammikuuta. Yhtäältä vaakakupissa painavat niinkin pelottavat asiat kuin varattomuus, cv-aukko ja rutiinien puutteesta johtuva arjen romahtaminen. Toisaalta vastapuolella ovat reissaaminen, harrastukset ja kesäopinnot.

Huomaan, että keskiverto-opiskelija on erittäin kunnianhimoinen: haluamme olla tavoitevauhdillisen opiskelijauran ohella yhdistyksissä vapaaehtoisina, osa-aikaisena töissä, useissa eri harrastuksissa ja monissa sosiaalisissa piireissä. Tämä tietenkin tapahtuu omasta terveydestä ja esteettisistä piirteistä huolehtimisen ohella. Onko se mahdollista? Kaikki pitäisi tehdä ja aikaansaamisen ahdistus vaivaa pääkoppiamme. Olemme oman kaiken tekemisen mentaliteetin uhreja.

Tunnen valinnastani kesätyöttömyysstigmaa. Jotkut opiskelijoista kokevat jopa häpeää siitä, etteivät työskentele opintojen ohella. Miksi ihmeessä? Ikään kuin kesän velvollisuudeksi on muodostunut olla töissä. Vaikka se on vain yksi vaihtoehto, niin tuntuu, ettei ole muuta mahdollista paikkaa ­­ – pitäisikö olla?

Elämässä on mieletön määrä juttuja: urheilu, oppiminen, ruoka, kirjat, ihmiset, järjestötoiminta, panimotuotteet, ulkoilma. Näistä kannattaa nauttia. Vaikka olemmekin yhdellä ja tietyllä alalla, ei kaiken itsekehityksen tarvitse sijoittua tähän yhteen ja samaan siiloon. Erilaisten projektien kanssa vietetty vapaa-aika on arvokasta. Se antaa meille perspektiiviä ja opettaa meitä. Saatamme jopa oppia jotain, jota tuoda takaisin opintojen pariin.

Ajattelin viettää tämän kesän eri projektien parissa. Teen kesäkursseja, käyn festareilla, pyöräilen, matkustan ja kirjoitan. Aalto-yliopiston johtamiskoulun toimitusjohtajan Pekka Mattilan mukaan opiskelijat ”haluavat maksattaa varhaiskeski-ikään jatkuvat identiteettiprojektinsa muilla.” Ehkä näin on, ehkä ei.

Vaikka en ole tohtori kuten Mattila niin tiedän, ettei ihan kaikkea tarvitse tehdä. Relaa välillä. Nauti elämästä. Nauti kesästä. Ole opiskelija. Ole vain ihminen. Minäkin olen.

-Antti


Kuvaa Kolin vaellukselta syksy 2016.

Previous
Make Monday Great Again – ajatuksia motivaatiosta
Next
Otin 2s videon joka päivä kuukauden ajan