Lukuaika 2 minuuttia

Yksin pitkään kotona oleskeleva voi helposti muuttua hulluksi ilman kunnollista tekemistä. Pelkäsin pahinta, kun jouduin itse tällaisen ajanjakson kohtaamaan. Hulluus ei ollut kuitenkaan oma kohtaloni, vaan jotain paljon pahempaa – minusta tuli vapaa-ajan fyysikko.

Sairastaessani perinteistä vuosiflunssaa olivat Finrexin ja kuuma vesi parhaat kaverini viikon ajan. Vedenkeitin teki töitä hyväkseni taukoamatta, annostellen vanhinta voidetta japanilaiseen teekuppiini samalla edessä häämöttävän paranemisen pyhää lähetystyötä tehden. Huomasin vettä kaataessani, että kuuman veden kaatoääni tuotti merkittävää mielihyvää – toisin kuin kylmän. Kuulostaako kuuman veden kaatoääni erilaiselta kuin kylmän?

Oli tieteellisen tutkimuksen aika. Perustin keittiööni tutkimusasetelmalleni soveltuvan laboratorion hypoteesilla: kuuman veden kaatoääni on erilainen kuin kylmän. Empiirisen kokeen ainoa muuttuja tulisi olla veden lämpötila. Tällöin huomioitavaa oli, että pitäisin kaatoastiat ja – vauhdin samoina, inhimilliset rajoitteet huomioiden. Ryhdyin tuumasta toimeen ja asetin kameran kuvaamaan veden solinan sulosointuja.

HEUREKA: äänissä oli korvin havaittava ero! Kuuma vesi on kuulolle miellyttävämpi ja sen ääni pehmeä – se hiipii hiljaa rullaillen sisäkorvan värekarvojen sekaan ja saa ne tuntemaan olonsa mukavaksi, kotoisaksi. Kylmä vesi taas on kylmä niin ääniprofiililtaan kuin sielultaan, eikä se luo samaa iloista tunnetta.

Myös tiede tukee havaintoani: tiedämme että aineen lämpötilan noustessa lämpöliikkeen määrä kasvaa, viskositeetti alenee ja juoksevuus kasvaa. On selvää että eri lämpötiloissa saavutamme erilaisen äännehdinnän! Olin äärimmäisen tyytyväinen havaintooni ja sen todistamiseen – en ollut tullut hulluksi flunssan seurauksena. Kykenin jatkamaan toipumistani uudestaan löydetyllä motivaatiolla ja jäinkin miettimään – olivatko lukiossani käyneet minimiopinnot fysiikassa ja kemiassa olleet liian vähän. Kuulunko sittenkin luonnontieteiden pariin? Varmaa kuitenkin on, että fyysikon titteli kuuluu jatkossa ansioluettelooni.

PS. Onkohan Arkhimedes miettinyt loiskuvan veden äänellisiä eroja kehittäessään huljuttelun ja syrjäytyvän veden määrän yhdistävää lakia?