3 tapaa olla onnellisempi – nyt!

Arki
                 Lukuaika 4 minuuttia

Sämpylä

Viimeksi pohdimme tällä palstalla sitä, kuinka sopeudumme erittäin onnellisista hetkistä takaisin siihen arjen omaan onnellisuusnormiin. Nyt kerron sinulle keinoja, miten nostaa tuota samaa normia uudelle tasolle!

Kaveriporukalla usein aamuöiset keskustelut liittyvät elämän tarkoitukseen, johon vastaan aina halullani olla onnellinen. Tuskin kukaan on koskaan on ollut tuohon tyytyväinen, vaan vastaa: “duh, kaikkihan me haluamme olla!”

Lukiessani Daniel Kahnemanin teosta Thinking Fast and Slow, törmäsin muutamaan keinoon, joilla olla onnellisempi – meille molemmille! Kiitos Nobel-palkitun kirjailijan kognitiivisten prosessien olivat nämä keinot nyt tiivistetty fiksummin, kuin ikinä kykenisin.

Jaan ne tässä sinulle!

Pihvi

Onnellisuus ilmiönä on äärimmäisen monitahoinen ja haastava tutkimusalue. Sen käsittelyn helpottamiseksi tutkijat ovat jakaneet sitä pienempiin osa-alueisiin. Yksi näistä osa-alueista on tutkimusaiheena vielä suhteellisen uusi “koettu hyvinvointi”.

Se toimii ihmisten arvioina heidän tunnekokemuksistaan päivän aktiviteettien aikana – eräänlainen mielialaindeksi. Tätä mitataan U-indeksillä.

Lyhykäisyydessään indeksi mittaa ikävien asioiden kestoa vuorokaudesta. Jos olet esimerkiksi valveilla 16 tuntia, joista 4 tunnin ajan koet olosi epämukavaksi, ärsyyntyneeksi tai muuten vain ikäväksi, on U-indeksisi 25 %.

Mitä alempi U-indeksi, sitä parempi koettu hyvinvointisi on. Olet siis onnellisempi!

Kuinka indeksia on sitten mahdollista laskea? Tässä sinulle kolme konkreettista keinoa!

  1. Tee vähemmän passiivisia asioita

Ah, työpäivä ohi – onneksi tänään ei tarvitse tehdä enää mitään! VÄÄRIN! Koetun hyvinvoinnin tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset kokevat olonsa lähes aina paremmin voiviksi tehdessään aktiviteetteja, kuin vain ollensa paikoillaan.

Karsi siis mahdollisimman monet passiiviset tekemiset elämästäsi. Varmaan arvasitkin, että tähän kuuluu se kuuluisa television katselu (sori siitä). Töllöttimen sijaan sinun kannattaa urheilla taikka harrastella muuten vaan! Se kuulostaa kliseiseltä, mutta toimii – tutkitusti!

  1. Tee enemmän asioista, joista pidät

Okei Antti. Nämä vaikuttavat ihan itsestäänselvyyksiltä. Kenelle tulee yllätyksenä, että kivojen asioiden tekeminen on kivaa? Ei ehkä tulekaan, mutta me kaikki tarvitsemme muistutuksia siitä ajoittain!

Sitä paitsi, nyt voin tukea väitettä tutkimuksin. Hyvä esimerkki löytyy arjen ja viikonlopun välisestä U-indeksin erosta. Viikonloppuisin ihmisten U-indeksi on keskimäärin 6 % matalampi. Tämä selittyy sillä, että teemme enemmän asioita, joista pidämme. Samalla kärsimme vähemmän työn tuomasta stressistä.

On aika siis tarttua omasta ajankäytöstä kiinni. Sen hallinta on taattu tie parempaan oloon.

Tärkeä tekijä on myös tekemiseen keskittymisen. Yhdysvaltalaisia ja ranskalaisia tutkittavia vertaillessa viettivät molemmat suurin piirtein saman verran aikaa ruokailuun vuorokauden aikana. Ranskalaiset tekivät sen yleensä yhdessä muiden ihmisten kanssa ja ravintoloissa, kun taas yhdysvaltalaiset sen sijaan yksin muiden aktiviteetteihin lomassa. Yllätyksenä tuskin tulee, että tämä sama aika oli ranskalaisille paljon mieluisampaa!

  1. Ole ihmisten kanssa

U-indeksiä rakentaessa löydettiin kaksi äärimmäisen vaikutusvaltaista tekijää, jotka lähes aina määrittivät oliko kyseinen päivä hyvä vai huono.

Voimakkain vaikuttaja oli päänsärky – jos tutkittavalla oli pipi pääkopassa jossain vaiheessa pitkin vuorokautta, raportoi hän yleensä hyvinvointinsa kehnoksi.

Toiseksi voimakkain oli sen sijaan muiden ihmisten näkeminen.  Vaikka otettaisiin huomioon tutkittavan kaikki taustatekijät fysiologisista psykologisiin, ei mikään näistä ei ennustaisi hänen hyvinvointiaan paremmin kuin yksi kysymys: vietitkö tänään aikaa ystäviesi kanssa?

Kahneman itse tiivisti tutkimusaineiston sanomalla: “It is only a slight exaggeration to say that happiness is the experience of spending time with people you love and who love you.”

Oli kesä tai talvi, tartu siihen luuriin ja kilauta kaverille. Käy pelaamassa minigolffia, saunomassa, tapaksilla tai pyöräilemässä. Käy terassilla AfterWorkilla tai lipastolla lounaalla. Käy edes pelaamassa sitä Pokemonia.

Se on varma tapa alentaa U-indeksiäsi. Se on varma tapa kokea olosi paremmaksi. Se on varma tapa olla onnellisempi.

Nyt.

-Antti

Sämpylä

PS. Tutkimuksessa mainittiin myös rahan rooli koetussa hyvinvoinnissa. Keskimäärin vain $75 000 asti vuositulojen lisäys lisäsi onnellisuutta. Tutkijat ehdottavat, että tämän ylittävä osuus vie kyvyn nauttia niistä elämän kuuluisista pienistä iloista. Ehdotankin, että lahjoitat ylimenevän osuuden hyväntekeväisyyteen! Tai minulle.

2016-05-31 21.17.15

Tai sit osta tälläne.

Previous
Eilen oli kivaa. Nyt ei. Mitä tapahtui ja mikä avuksi?
Next
Pitäisikö sinun vertailla itseäsi muihin?
  • Onnellisuuden ikivanha salaisuus on olla tyytyväinen siihen, mitä on saavuttanut, sillä jos etsii onnea asettamalla jonkin vielä saavuttamattoman tavoitteekseen, saattaa elämä mennäkin sitä työstäessä. Arkielämässä ei voi aina valita kivoja asioita, mutta ihmisellä on kyky motivoitua tekemään ne, esim viikkosiivous sujuu paremmin ja tuo tyydytyksen kun ajattelee jo etukäteen, miten kivalta kämppä näyttää ihan oman työn tuloksena ja kiittää siitä itseään.

    • Kiitos Leena kommentistasi, siinä on suuri totuus! Yritän ottaa tämän käyttöön omassakin elämässä.

      Kirjoitankin tätä aihetta sivuten uutta tekstiä itsesi vertailusta muihin ja käsittelen samoja teemoja.

  • Aivan kuten hymyilem ll voi huijata aivot onnellisiksi, voi silmien siristely aiheuttaa otsan rypistely . Ja kyll h n sen tiet , ett kirkkaassa valossa tulee luonnollinen reaktio siristell silmi . T m taas tahattoman vaikutuksen otsalihaksiin ja saa aivot uskomaan, ett olemme surullisia. Ratkaisu on niin simppeli kuin olla ja voi. Ei muuta kuin aurinkolasit p h n. Aurinkolasien k ytt ik n kuin est aivojasi ajattelemasta ja luulemasta, ett nyt pit olla huolestunut jostakin, koska otsa rypistyy.